Ihminen keskiöön – julkinen velkakatto auttaisi kotitalouksia vaurastumaan

9 lokakuun, 2021 | Uutiset Yleinen

Julkinen talous ei ole rakettitiedettä, ellei siitä haluta sellaista tehdä. Otetaan alkuun minimioppimäärä.

Julkisen talouden minimioppimäärä – kolme perusperiaatetta

Jos maan verot ovat matalat, se voi ottaa velkaa. Velalla kannattaa mieluiten investoida, koska se synnyttää hyvinvointia myös huomenna ja myös seuraavalle sukupolvelle. Tällainen tilanne vaurastuttaa kansalaisia ja antaa julkiselle vallalle mahdollisuuden hyvinvoinnin kehittämiseen.

Jos maan verot ovat korkeat, niiden pitäisi riittää julkisten menojen kattamiseen. Lisävelkaa ei tarvita ellei oleellisesti investoida huomista rakentaen. Korkeilla veroilla on kuitenkin kiusallinen piirre – ne pitävät kansalaiset vähävaraisina.

Jos taas on kovat verot ja silti otetaan lisää syömävelkaa, on tilanne vaarallinen. Syy on luultavimmin  ylisuurissa julkisissa menoissa. Toinen mahdollinen syy tilanteeseen ovat taitamattomat poliittiset johtajat, jotka eivät kykene hoitamaan yhteiskuntaa samoilla varoilla kuin pätevämmät kollegansa. Syystä riippumatta tilanteessa eletään velaksi ja seuraavan sukupolven piikkiin. Sekä nykyinen että seuraava sukupolvi säilyvät vähävaraisina.

Suomessa eurooppalaisittain vähävaraiset kotitaloudet ja kovempi verotus kuin  98 % maailman maista

Suomessa kokonaisveroaste on korkeampi kuin 98 %:lla maailman kansoista. Kansainvälisessä katsannossa top 2 %:iin kuuluvan äärimmäisen korkean kokonaisveroasteen tulisi riittää julkisiin menoihin. Näin kuitenkaan ei ole. Tosiasiassa olemme 13 vuotta ottaneet poikkeuksellisen korkeista veroista huolimatta joka vuosi lisää velkaa kroonisen julkisen alijäämän kattamiseen.

Keskeisellä talousmittarilla tarkastellen olemme laitavasemmistolainen maa. Ilmiö on syntynyt Kokoomuksen lähes tauotta 30 vuotta kestäneellä hallitushegemonian kaudella ja pahentunut nyt vasemmistohallituksen aikana. Samalla kotitalouksien varallisuusasema on läntisen Euroopan heikoimpia ja ero länsinaapureihin kasvaa. Juuri nyt eurooppalaisessa katsannossa vähävaraiset kotitaloudet velkaantuvat lisää.

Velkakatto pakottaa rakenteellisiin uudistuksiin

Taloudellisesta näkökulmasta arvioiden yhdistelmä korkeista veroista ja siitä huolimatta kroonisesta alijäämästä tekee Suomesta vaaravyöhykkeessä olevan valtion. Onko kyse ylisuurista julkisista menoista vai heikoista poliittisista johtajista?

Ehdotimme syyskuussa Tiina Ahvan kanssa, että julkiselle velalle tulisi asettaa katto. Tämä katto pakottaisi julkisessa taloudessa tekemään välttämättömät mutta liian kauan lykätyt rakenteelliset uudistukset.

Velkakatto myös toisi vastauksen kysymykseen onko meillä rakenteellinen ongelma vai ovatko poliittiset johtajamme suurpiirteisen lepsusti talouteen suhtautuvia tuhlareita.

Velkakatto olisi myös ensiaskel tiellä, jolla rakenteellisten uudistusten kautta voitaisiin saavuttaa tilanne, jossa myös nyt vähävaraiset koitaloudet voisivat vaurastua.

Ihminen keskiöön. Enemmän elämää. Vähemmän verovaltiota.

Helsinki 9.10.2021

Petri Roininen

Puheenjohtaja

Siniset