Maailma kansainvälistyy, suomalaisten kielitaito rapistuu – Sinisten keskustelutilaisuudessa etsittiin ratkaisuja tulevaisuuden kielipoliittisiin haasteisiin

marraskuu 30, 2017 | Uutiset

Lukiolaisista enää alle 40 prosenttia opiskelee muita kieliä kuin englantia ja ruotsia. Samaan aikaan matkailu Suomeen lisääntyy ja työelämä on päivä päivältä kansainvälisempää. Sininen tulevaisuus järjesti 29.11.2017 eduskunnan Kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin ratkaisuja suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi.

Tilaisuuden avannut Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) oli otsikoinut puheensa sanoin ”Kaikesta pitää puhua – paitsi Suomen kielipolitiikasta”. Otsikko oli sikäli osuva, että pyynnöistä huolimatta yhdenkään suuremman puolueen yksikään kansanedustaja ei ollut halukas osallistumaan tilaisuuteen.

Aiheesta syntyi kuitenkin vilkas keskustelu, johon osallistuivat Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo, opetusneuvos emerita Liisa Jääskeläinen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry:n puheenjohtaja Sanna Karppanen, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutuspäällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen sekä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton puheenjohtaja Jasmina Khabbal.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten kielitaitoa olisi syytä parantaa ja kielivarantoa laajentaa nykyisestä. Keinoiksi ehdotettiin mm. kielten tarjonnan lisäämistä ja erilaisia luovia ratkaisuja kuten etäopintoja sekä uuden teknologian hyödyntämistä oppimisessa. Joonas Mikkilä toi keskusteluun elinikäisen oppimisen ja kielitaidon ylläpitämisen näkökulmaa, ja Pietu Heiskanen ja Jasmina Khabbal korostivat opiskelijoiden motivoinnin ja oppituntien sisällön kehittämisen tärkeyttä. Sanna Karppanen katsoi, että myös maahanmuuttajat on nähtävä arvokkaana lisänä kielitaitovarannossa.

Eniten keskustelua herätti kysymys ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Pitkän uran opetuksen parissa tehnyt Liisa Jääskeläinen oli voimakkaasti sitä mieltä, että ruotsin pakollisuus estää suomalaisten kielivarannon laajenemisen. Koska kielten opetuksen tuntimääriä ei taloudellisten ja ajallisten resurssien vuoksi voida juuri nykyisestä nostaa, vie ruotsin opiskelu konkreettisesti tilaa muilta kieliltä. Jääskeläinen uskoi ruotsin valinnaiseksi muuttamisen parantavan oppimistuloksien lisäksi myös kieliryhmien välisiä suhteita. Jääskeläisen näkemykset saivat runsaasti tukea yleisössä olleilta kielten opettajilta.

Myös Sinisten Simon Elo painotti vapaan kielivalinnan merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa. Hän mainitsi kiinan esimerkkinä kielestä, jonka osaajia tulevaisuudessa tarvitaan, sillä suomalaisten yritysten vientisijoitukset kohdistuvat kasvavassa määrin Kiinaan.

”Tärkeintä olisi, että koulussa olisi äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä, jotka saisi valita”, Elo tiivisti Sinisten linjan.

Valtaosa suomalaisista on tutkimusten mukaan ruotsin pakollisesta opiskelusta luopumisen kannalla. Keskustelussa nousikin esiin aiheellinen kysymys: Miksi kansalaisten enemmistön tahto ei kanavoidu poliittiseen päätöksentekoon?

Sininen tulevaisuus pyrkii toimimaan kansan äänenä ja jatkaa työtä järkevän kielipolitiikan eteen. Ensimmäinen askel on jo otettu: hallituksen päättämä vapaan kielivalinnan kokeilu alkaa syksyllä 2018.