Siniset rp:n säännöt on hyväksytty puoluekokouksessa 18.09.2021.

1§ NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Siniset rp, ruotsiksi De Blåa rp ja englanniksi Blue Reform, ja sen kotipaikka on Helsinki ja  toiminta-alue koko Suomi. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä puolue.  

Puolue toimii eri puolilla maata piiriyhdistyksissä ja paikallisyhdistyksissä. Näistä yhdistyksistä puolue käyttää  muissa kuin virallisissa yhteyksissä nimitystä Sininen piiriyhdistys ja Sininen paikallisyhdistys.

2§ TOIMINNAN TARKOITUS

Puolueen toiminnan tarkoituksena on ohjelmiensa mukaisesti toteuttaa Suomen ja suomalaisten hyväksi  päämääriä, jotka edistävät isänmaallisuutta, lähimmäisenrakkautta, reiluutta, inhimillisyyttä ja tasa-arvoa sekä  työn ja yrittämisen kunnioittamista. 

Haluamme luoda perhekeskeisen ja turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan. Luotamme suomalaiseen ihmiseen,  emme rahavaltaan tai hallintokoneistoihin. Hyvinvointi syntyy ihmisen hyvistä teoista yhteisöään, läheisiään ja  itseään kohtaan. Kunnioitamme kotien itsenäisyyttä ja perhearvoja, koska kodeissa rakennetaan yksilön ja  yhteiskunnan kehityksen perusta. Arvostamme ahkeruutta ja rehellisyyttä. 

Emme ole minkään edunvalvontajärjestön poliittinen siipi, emmekä sitoudu perinteiseen eturyhmäajatteluun.  Näemme yhteiskunnan kehityksen kannalta erityisen tärkeäksi suomalaisten menestyksen ja laaja-alaisesti  yrittämisen ja työnteon edellytysten parantamisen sekä heikompiosaisista huolehtimisen. Vaalimme ja  kehitämme Suomen maaseudun puolueen aatteellista perintöä. 

Uskomme itsenäiseen ja kansanvaltaiseen Suomeen, sekä aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön. Edistämme  suomalaisuusaatetta ja kunnioitamme suomalaisia perinteitä. Rakennamme suomalaisten keskinäistä  yhtenäisyyttä. Puolue tukee kansanvaltaista päätöksentekoa. Kunnioitamme ihmisoikeuksia, emmekä hyväksy  minkäänlaista ihmisvastaisuutta. Olemme valmiit yhteistyöhön kaikkien niiden poliittisten tahojen kanssa,  jotka hyväksyvät reilun ja ihmisarvoa kunnioittavan suomalaisen politiikan.

3§ TOIMINNAN MUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue

  • osallistuu valtiollisiin, alueellisiin ja kunnallisiin vaaleihin
  • vaikuttaa valtiollisten ja kansainvälisten asioiden hoitoon eduskunnassa ja hallituksessa
  • toteuttaa puolueen tavoitteita edistävää tiedotustyötä sekä koulutus- ja julkaisutoimintaa
  • pyrkii tekemään yhteistyötä samanlaisia tavoitteita ajavien puolueiden ja järjestöjen kanssa
  • tekee kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttaa kansainvälisellä tasolla
  • järjestää kokouksia, puhetilaisuuksia ja juhlia sekä muilla vastaavilla tavoilla pyrkii  tarkoitusperiensä edistämiseen
  • toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa  toimintaansa varten tarpeellisia osakehuoneistoja ja kiinteistöjä sekä toimeenpanna asianmukaisen  luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä

4§ JÄSENET

Puolueen jäseniä ovat piiriyhdistykset, paikallisyhdistykset, henkilöjäsenet sekä puolueen sääntöihin ja  periaatteisiin sitoutuneet valtakunnalliset nuoriso-, opiskelija-, nais- ja eläkeläisjärjestöt sekä muut  erityistoimintaa varten perustetut yhdistykset. Paikallisyhdistykset voivat käsittää yhden tai useamman  kunnan alueen. Samalla alueella ei ole kuin yksi piiriyhdistys ja paikallisyhdistys. Paikallisyhdistysten  alaisuudessa voi toimia myös paikallisosastoja. 

Puoluehallitus hyväksyy piiriyhdistykset, paikallisyhdistykset, henkilöjäsenet sekä valtakunnalliset nuoriso-,  opiskelija-, nais- ja eläkeläisjärjestöt sekä muut erityistoimintaa varten perustetut yhdistykset puolueen  jäseneksi. Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisella hakijayhdistyksen yleisen kokouksen päätöksellä tai  nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön omakätisesti allekirjoittamalla puoluehallitukselle osoitetulla  hakemuksella. Hakemuksessa jäseneksi pyrkivä vakuuttaa yhdistyksen ja sen jäsenten toimivan puolueen periaatteiden sekä sääntöjen mukaisesti ja noudattavansa niitä. 

Henkilöjäsenten on oltava hyvämaineisia, yli 18-vuotiaita ja nuhteettomia Suomen kansalaisia, jotka eivät ole  toisen Suomessa toimivan puolueen jäseniä ja hyväksyvät puolueen poliittiset tavoitteet ja periaatteet.  Jäseneksi pyrkivän on lähetettävä kirjallinen hakemus puoluehallitukselle. Hakemus voidaan toimittaa  sähköisesti. 

Puoluehallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan. Puoluehallitus hyväksyy tai hylkää jäsenyhdistyksen sääntömuutosehdotukset. 

Jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai ilmoittamalla eroamisestaan  puolueen yleisen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistysjäsenen erohakemukseen on liitettävä  yhdistyksen yleisen kokouksen pöytäkirja, jossa erosta on päätetty.

5§ KUNNIAJÄSENET

Puolue voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, jonka puolueen yleinen kokous katsoo toimineen puolueen  kannalta merkittävällä tavalla. Kunniajäsenyys on sidottu puolueen jäsenyyteen.

6§ JÄSENEN HUOMAUTTAMINEN JA EROTTAMINEN

Puolue voi antaa jäsenelleen huomautuksen tai varoituksen 6 §:n 3. kohdassa mainituin perustein. Varoituksen  saajaa on kuultava ennen kuin toimenpiteestä päätetään. Puoluehallitus päättää, olosuhteet ja selvitykset  arvioituaan, huomautuksen ja varoituksen antamisesta vapaan harkinnan mukaan. 

Puoluehallitus voi teon ja tapahtumien merkityksen moitittavuus huomioituaan, vapaan harkintansa mukaan  arvioiden, erottaa puolueen jäsenen. Jäsenelle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi, paitsi kun kyseessä on  jäsenmaksun maksamatta jättäminen yhdistyslain mukaisesti. Erottaminen voidaan toteuttaa jollakin  seuraavista erottamisperusteista:

– Jäsen on toistuvasti jättänyt huomiotta hänelle annetut huomautukset tai varoitukset

– Jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksamatta 

– Jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on sitoutunut puolueeseen liittymällä 

– Jäsen on toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon  kuuluvan muun yhdistyksen jäsen

– Jäsen on puolueen toimintaperiaatteiden ja arvojen vastaisen ihmisyyttä, ihmisarvoja ja ihmisten  oikeudenmukaista kohtelua rikkovan yhdistyksen tai yhteisön jäsen tai toimii siinä aktiivisesti 

– Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen  ehdokkaaksi 

– Jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella toistuvasti vahingoittanut puoluetta ja loukannut  puolueen hyväksymiä periaatteita 

– Jäsen ei ole täyttänyt puolueeseen liittyessään tai ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja  jäsenyyden ehtoja 

– Jäsen on rikkonut toistuvasti puolueen antamia määräyksiä toiminnassaan tai vaalikampanjassaan, jäsen ei  ole noudattanut puolueen aateperustan arvoja tai jäsen on esittänyt toistuvasti halventavia tai perättömiä  väitteitä toisista puolueen jäsenistä siten, että jäsenen menettely on ollut omiaan heikentämään puolueen  sisäistä yhtenäisyyttä tai yhdistyksen ja puolueen toimintaa 

– Yhdistysjäsen on antanut jäsenensä toimia edellä mainitulla tavalla, eikä ole siihen puuttunut sääntöjensä  edellyttämällä tavalla.

7§ YHDISTYKSET

Puolueen jäseninä voi olla naisten, nuorten, opiskelijoiden ja eläkeläisten sekä muuta erityistoimintaa varten perustettuja yhdistyksiä. Näillä yhdistyksillä on läsnäolo- ja puheoikeus puolueen yleisissä kokouksissa sekä puoluehallituksessa. Näillä yhdistyksillä on oikeus tehdä esityksiä puoluehallitukselle.

8§ JÄSENMAKSU

Henkilöjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää puoluevaltuusto syyskokouksessa.  Jäsenmaksun perii puolue. Yhdistysjäseniltä ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 

Mikäli jäsen eroaa tai erotetaan, menettää se kaikki suorituksensa puolueelle ja suorittaa kaikki kuluvan  vuoden säännöissä mainitut taloudelliset velvoitteet puolueelle.

9§ PUOLUEKOKOUS

Puolueen ylintä päätösvaltaa käyttää joka toinen vuosi toukokuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä  aikana kokoontuva varsinainen puoluekokous. Ylimääräinen puoluekokous kokoontuu, kun vähintään 1/10  äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Ylimääräinen  puoluekokous on pidettävä viimeistään kuukausi vaatimuksen esittämisestä puoluehallitukselle. 

Varsinaisessa puoluekokouksessa valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan seuraavaan varsinaiseen  puoluekokoukseen asti kestäväksi toimikaudeksi puolueen puheenjohtaja, kolme (3) puolueen  varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri ja puoluevaltuuston jäsenet. 

Lisäksi puoluekokouksessa kuullaan selostukset puolueen ja sen eduskuntaryhmän toiminnasta  puoluekokousten väliseltä ajalta sekä käsitellään muut puoluevaltuuston ja puoluehallituksen  puoluekokoukselle esittämät asiat. 

Puoluekokous päättää muista sellaisista asioista, jotka lain tai puolueen sääntöjen mukaan kuuluvat  puoluekokouksen käsiteltäväksi.

Puoluekokouksessa jokaisella puolueen henkilöjäsenellä on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus. Jokaisella  henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. 

Puolueen jäsen ei saa käyttää puhe-, ääni- eikä läsnäolo-oikeuttaan eikä olla ehdolla henkilövaaleissa  puoluekokouksessa, jos hän on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen eräpäivään mennessä kuluvalta  vuodelta tai sitä aikaisemmalta vuodelta eikä maksamatta olevia jäsenmaksuja ole maksettu puolueelle  viimeistään puoluekokouskutsussa mainittuun päivään mennessä.  

Henkilövaaleissa valituksi tulee ehdokas, jos hän on saanut ensimmäisessä äänestyksessä yli puolet annetuista  äänistä. Jos henkilövaalissa kukaan ei ole saanut ensimmäisessä äänestyksessä yli puolta annetuista äänistä,  toimitetaan toinen äänestys kahden (2) ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneiden välillä, jolloin  valituksi tulee toisessa äänestyksessä eniten ääniä saanut ehdokas. 

Puoluehallitus päättää puoluekokouksen koolle kutsumisesta sekä puoluekokouksen ajasta ja paikasta. 

Varsinainen puoluekokous kutsutaan koolle vähintään 30 vuorokautta ennen puoluekokousta yleisessä  lehdessä tai puolueen julkaisussa julkaistulla ilmoituksella tai jäsenille puolueen jäsenluettelossa oleviin  sähköpostiosoitteisiin lähetetyillä viesteillä. Ne jäsenet, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, pyritään tavoittamaan  postitse. Ylimääräinen puoluekokous kutsutaan koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta samalla  tavalla. 

Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä puoluekokouksessa aloitteita, jotka on toimitettava kirjallisena viimeistään  10 vuorokautta ennen puoluekokousta puoluesihteerille. 

Vähintään kymmenen puoluekokoukseen osallistuvan jäsenen on kannatettava tehtyä aloitetta. Aloitteet on  käsiteltävä puoluehallituksessa, ja sen on annettava kirjallinen lausunto puoluekokoukselle.

10§ PUOLUEVALTUUSTO

Puoluevaltuuston jäseniä ovat puolueen puheenjohtaja, puolueen varapuheenjohtajat ja puoluesihteeri sekä  muut puoluekokouksen valitsemat jäsenet. Muut puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston jäsenet eivät  voi olla puoluehallituksen jäseniä. Puoluehallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus puoluevaltuuston  kokouksissa. 

Muut jäsenet valitaan piirijärjestökohtaisesti siten, että jokaisen piirijärjestön alueelta valitaan yksi (1) jäsen  jokaista alkavaa sataa (100) piirijärjestön alueella asuvaa puolueen henkilöjäsentä kohti. Yhden piirijärjestön  alueelta ei kuitenkaan valita kymmentä (10) jäsentä enempää puoluevaltuustoon. Piirijärjestön alueelta on  kuitenkin valittava yksi (1) jäsen puoluevaltuustoon, vaikka piirijärjestön alueelta muutoin edellä säädetyn  perusteella ei valittaisi yhtäkään jäsentä puoluevaltuustoon. 

Puoluevaltuuston jäsenet valitaan puoluekokouksessa listavaaleina, joissa vaalilistan muodostavat  puoluekokouksessa äänioikeutettujen henkilöjäsenten esittämät listat piiriyhdistysten alueelta valittavista  puoluevaltuuston jäsenistä edellä mainittuja ehtoja noudattaen.  

Puoluevaltuustolla on kaksi (2) varsinaista kokousta vuodessa. Puoluevaltuuston varsinainen kevätkokous on  pidettävä tammikuun 1. päivän ja kesäkuun 30. päivän välisenä aikana ja puoluevaltuuston varsinainen  syyskokous on pidettävä elokuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana. 

Puoluehallitus voi päättää ylimääräisen puoluevaltuuston kokouksen koollekutsumisesta puoluehallituksen  päätöksessä määrätyn asian käsittelemistä varten.

Puoluevaltuuston kokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen tai puoluekokouksen niin päättäessä myös  postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. 

Puoluevaltuuston varsinaisessa kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

– Puolueen edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esittäminen 

– Tilintarkastajien lausunnon esittäminen edellisen vuoden toiminnasta ja tilinpäätöksestä – Puolueen edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen 

– Vastuuvapauden myöntäminen edelliseltä vuodelta puoluehallitukselle ja muille tilivelvollisille – Muut puoluevaltuuston kokouskutsussa mainitut asiat 

Puoluevaltuuston varsinaisessa syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 

– Nimetään puoluehallitus 

– Puolueen seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus ja jäsenmaksujen eräpäivä 

– Valitaan puolueelle 1–2 tilintarkastajaa ja 1–2 varatilintarkastajaa 

– Puolueen seuraavan vuoden talousarvio 

– Muut puoluevaltuuston kokouskutsussa mainitut asiat 

Puoluevaltuusto voi täydentää puoluehallitusta puoluekokousten välillä siinä tapauksessa, että joku jäsenistä  eroaa, erotetaan puolueesta tai menehtyy, tai jonkin piiriyhdistyksen alueelta ei ole puoluehallituksessa  yhtäkään jäsentä.  

Puoluevaltuusto päättää ja vahvistaa puolueen säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laaditun  puolueen valtiollisessa toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaisevan yleisohjelman  puoluehallituksen esityksestä. 

Puoluevaltuusto päättää muista lain tai sääntöjen mukaan puoluevaltuustolle käsiteltäväksi kuuluvista asioista  sekä puoluehallituksen puoluevaltuustolle käsiteltäväksi antamista asioista. 

Puoluehallitus päättää puoluevaltuuston koollekutsumisesta sekä puoluevaltuuston kokouksen ajasta ja  paikasta. 

Puoluevaltuuston kokous kutsutaan koolle vähintään kolme (3) päivää ennen puoluevaltuuston kokousta  yleisessä lehdessä tai muussa vastaavassa puolueen julkaisussa julkaistulla ilmoituksella tai puoluevaltuuston  jäsenille sähköisen järjestelmän kautta sähköpostiviestillä tai puhelimitse. 

Kokouskutsussa on mainittava mahdolliset sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltävät asiat. 

Puoluevaltuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden  varapuheenjohtajan, jotka eivät saa olla puolueen puheenjohtaja, puoluesihteeri tai varapuheenjohtaja. 

Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun puoluevaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä  vähintään puolet muista puoluevaltuuston jäsenistä on paikalla kokouksessa osallistuen päätöksentekoon.

11§ PUOLUEHALLITUS

Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluu varsinaisessa puoluekokouksessa valitut puolueen  puheenjohtaja ja 3 varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri ja puoluevaltuuston varsinaisessa syyskokouksessa  valittu eduskuntaryhmän jäsen sekä 1–15 puoluevaltuuston varsinaisessa syyskokouksessa valittua jäsentä,  siten, että jokaisen piiriyhdistyksen toimialueelta valitaan vähintään yksi (1) puoluehallituksen jäsen. 

Puoluehallituksen jäsenten, muiden kuin puoluekokouksessa valittujen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja  puoluesihteerin, toimikausi on varsinaisten puoluevaltuuston kokousten välinen aika. Hallitus kutsuu  tarvitsemansa määrän kokousvirkailijoita. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan  varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen  jäsenistä sitä vaatii. 

Puoluehallitus voi pitää kokouksen sähköisen järjestelmän avulla pidettävänä etäkokouksena. 

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, mukaan lukien puheenjohtaja tai yksi  varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä  tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Puoluehallitus päättää puolueen omaisuuden ostamisesta, myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä  muista lain tai puolueen sääntöjen mukaan puoluehallituksen päätettävistä asioista. 

Puoluehallitus palkkaa tarvittavat vakituiset puolueen toimihenkilöt.

12§ PUOLUEEN HALLINTOELINTEN JA JÄSENTEN KELPOISUUS

Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, puoluesihteerin, puoluevaltuuston jäsenten ja  puoluehallituksen jäsenten on oltava puolueen jäsenmaksun maksaneita jäseniä ja Suomen kansalaisia, joilla on  asuinpaikka Suomessa ja jotka eivät saa olla vajaavaltaisia, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. 

13§ PUOLUEEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Puolueen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai puoluesihteeri, kukin yksin.

14§ TILIKAUSI

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

15§ PUOLUEEN EDUSKUNTARYHMÄ

Puolueella on eduskunnassa yksi (1) eduskuntaryhmä, jonka hyväksymät säänPuolueella on eduskunnassa yksi (1) eduskuntaryhmä, jonka hyväksymät säännöt eivät voi olla ristiriidassa  puolueen sääntöjen kanssa. Eduskuntaryhmän säännöt tulee saattaa puoluehallituksen vahvistettavaksi.

16§ PUOLUEEN MINISTERIRYHMÄ

Puolueen osallistuessa hallitukseen puolueella on ministeriryhmä, jonka jäseniä ovat valtioneuvoston jäseninä  olevat puolueen ministerit. Eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus ministeriryhmän  kokouksissa.

Puolueen osallistumisesta hallitusvastuuseen päättää puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokous.  Ministerivalinnat päättää puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokous puolueen puheenjohtajan  esityksestä.

17§ PUOLUEEN EUROOPAN PARLAMENTIN EDUSTAJARYHMÄ

Puolueella on Euroopan parlamentissa yksi (1) puolueen edustajien muodostama Euroopan parlamentin  edustajaryhmä.  

Euroopan parlamentin edustajaryhmä hyväksyy ryhmän säännöt, jotka on annettava puoluehallitukselle  tiedoksi. 

Euroopan parlamentin edustajaryhmä ja puoluehallitus päättävät yhdessä puolueen edustajaryhmän  mahdollisesta liittymisestä Euroopan parlamentin ryhmään.

18§ PUOLUEEN ALUEVALTUUSTORYHMÄT SEKÄ KAUPUNGIN- JA KUNNANVALTUUSTORYHMÄT

Aluevaltuustoon valitut puolueen valtuutetut muodostavat yhden (1) aluevaltuustoryhmän jokaisella  hyvinvointialueella, jossa aluevaltuustoon on valittu puolueen valtuutettuja. 

Puolueella voi olla hyvinvointialueella vain yksi (1) aluevaltuustoryhmä. 

Puoluehallitus hyväksyy aluevaltuustoryhmän säännöt, joita puolueen kaikkien aluevaltuustoryhmien on  noudatettava. 

Kaupunginvaltuustoon tai kunnanvaltuustoon valitut puolueen valtuutetut muodostavat yhden (1)  kaupunginvaltuustoryhmän tai kunnanvaltuustoryhmän jokaisessa kunnassa, jossa kaupunginvaltuustoon tai  kunnanvaltuustoon on valittu puolueen valtuutettuja. 

Puolueella voi olla kaupungissa tai kunnassa vain yksi (1) kaupunginvaltuustoryhmä tai  kunnanvaltuustoryhmä. 

Puoluehallitus hyväksyy kaupunginvaltuustoryhmän ja kunnanvaltuustoryhmän säännöt, joita puolueen  kaikkien kaupunginvaltuustoryhmien ja kunnanvaltuustoryhmien on noudatettava.

19§ EDUSKUNTAVAALEIHIN OSALLISTUMINEN

Puolueen piirijärjestön jäsenenä olevalla paikallisyhdistyksellä on oikeus esittää yhtä (1) tai useampia  ehdokkaita eduskuntavaaleihin. 

Esitettyjen ehdokkaiden on annettava kirjallinen suostumus ehdokkaaksi asettamiseen sekä jäsenäänestykseen  ottamiseen. 

Jos ehdokkaita on esitetty enemmän kuin ehdokkaita vaalipiirissä voidaan asettaa, piirijärjestön on  toimitettava jäsenäänestys ehdokkaiden asettamista varten. Jäsenäänestykset toimitetaan vaalipiirikohtaisesti.  Jos vaalipiirin alueella on useampia piirijärjestöjä, jäsenäänestyksen toimittaa piirijärjestö, jonka alueella  puolueen henkilöjäsenten määrä on suurin. 

Jäsenäänestykseen on otettava kaikki ehdokkaiksi esitetyt henkilöt, jos he täyttävät vaalilain (714/98)  mukaiset vaalikelpoisuuden edellytykset ja ovat puolueen henkilöjäseniä. 

Jäsenäänestyksessä on äänioikeus vaalipiirin alueella asuvilla puolueen henkilöjäsenillä.

Jäsenäänestyksessä äänioikeutettu puolueen jäsen saa äänestää niin montaa ehdokasta kuin vaalipiirissä  saadaan asettaa ehdokkaita. 

Jäsenäänestys toimitetaan postiäänestyksenä tai henkilökohtaisella tunnuksella tapahtuvana äänestyksenä  sähköisessä järjestelmässä. 

Eduskuntavaaleihin asetettavista ehdokkaista ja heidän lukumäärästään päättää piirijärjestön piirikokous tai  piirikokouksen valtuuttamana piirihallitus. 

Välittömästi eduskuntavaaleja edeltävällä vaalikaudella valitut kansanedustajat on asetettava halutessaan  uudelleen ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ilman jäsenäänestystä, jolloin jäsenäänestyksen perusteella  ehdokkaaksi asetettavien määrä alenee edellä mainituin tavoin ehdokkaaksi asetettujen kansanedustajien  määrällä. Tällöinkin on vähintään puolet (½) puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä  saaneista henkilöistä. Jos edellä mainittuja ehdokkaaksi haluavia kansanedustajia olisi yli puolet (½)  asetettavien ehdokkaiden enimmäismäärästä, ehdokkaaksi haluavat kansanedustajat asetetaan ehdokkaaksi  heidän edellisissä eduskuntavaaleissa saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. 

Eduskuntavaaleihin on asetettava ehdokkaaksi jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt niin, että  ehdokkaita asetetaan eduskuntavaaleihin vaalipiirissä asetettavien ehdokkaiden enimmäismäärä. 

Jos ehdokkaita on esitetty vain niin paljon kuin ehdokkaita on mahdollista vaalipiirissä asettaa tai tätä määrää  vähemmän, jäsenäänestystä ei toimiteta vaan piirijärjestön piirikokous tai piirikokouksen valtuuttama  piirihallitus päättää asettaa esitetyt ehdokkaat tai osan heistä eduskuntavaaleihin. 

Puoluehallituksella on oikeus poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta tai edellisessä kappaleessa mainitusta  piirihallituksen päätöksestä yhdellä kolmasosalla (1/3) niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue voi asettaa  vaalipiirissä ehdokkaakseen eduskuntavaaleissa. Tällöinkin on vähintään puolet (1/2) puolueen ehdokkaista  asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. Puoluehallituksen poikkeamisoikeus koskee  myös ilman jäsenäänestystä ehdokkaiksi asetettujen kansanedustajien määrää. 

Puoluehallitus voi asettaa ehdokkaaksi poiketessaan jäsenäänestyksen tuloksesta tai piirihallituksen  päätöksestä myös sellaisen henkilön, joka ei ole ollut mukana jäsenäänestyksessä. 

Edellä mainittua puoluehallituksen muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä,  jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa  ehdokkaaksi. 

Puoluehallitus voi antaa tarkempia määräyksiä jäsenäänestyksen toimittamisesta koskien ehdokkaiden  valintaa eduskuntavaaleihin. Puoluehallitus tai sen asettama työvaliokunta valvoo jäsenäänestyksen  suorittamista ja voi esittää puoluehallitukselle jäsenäänestyksen uudelleen toimittamista, jos jäsenäänestys on  toimitettu sen tulokseen vaikuttaneella tavalla virheellisesti.

20§ MUIHIN YLEISIIN VAALEIHIN OSALLISTUMINEN

Puolueen ehdokkaasta tasavallan presidentin vaaliin päättää puoluevaltuusto. 

Oman ehdokkaan asettamisen sijasta jonkun toisen asetetun ehdokkaan tukemisesta tasavallan presidentin  vaalissa päättää puoluevaltuusto. 

Puoluehallitus päättää puolueen osallistumisesta muihin valtakunnallisiin vaaleihin. Puoluehallitus päättää puolueen ehdokkaiden valinnasta ja asettamisesta Euroopan parlamentin vaaleihin.

Puolueen piiriyhdistyksen jäsenenä olevalla paikallisyhdistyksellä on oikeus esittää yhtä (1) tai useampia  ehdokkaita aluevaltuuston vaaleihin. 

Myös vähintään kymmenen (10) hyvinvointialueen alueella olevaa puolueen henkilöjäsentä voivat esittää yhtä  (1) ehdokasta aluevaaleihin kuitenkin siten, että jäsen voi yhtyä vain yhteen (1) edellä mainittuun esitykseen  aluetta kohti. 

Piirihallitus päättää aluevaaliehdokkaiden hyväksymisestä vapaan harkintansa mukaisesti. 

Puoluehallituksella on oikeus poiketa ehdokkaiden hyväksymistä koskevasta piirihallituksen päätöksestä  yhdellä kolmasosalla (1/3) niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue voi asettaa ehdokkaakseen aluevaaleissa. 

Edellä mainittua puoluehallituksen muutosoikeutta käytettäessä tulokseen ei lueta henkilöä, jota  vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. 

Puoluehallitus voi asettaa ehdokkaaksi poiketessaan piirihallituksen päätöksestä myös sellaisen henkilön, jota  ei ole esitetty aiemmin mainituin tavoin ehdokkaaksi aluevaaleihin. 

Puolueen henkilöjäseniä kunnassa vaalilain mukaisesti edustavan paikallisyhdistyksen hallitus päättää  puolueen ehdokkaiden valinnasta ja asettamisesta kuntavaaleihin vapaan harkintansa mukaan. 

Jos kunnassa ei ole puolueen paikallisyhdistystä, niin puolueen piirijärjestön piirihallitus päättää puolueen  ehdokkaiden valinnasta ja asettamisesta kuntavaaleihin vapaan harkintansa mukaan.

21§ PÄÄTTÄMINEN VAALILIITOSTA

Puoluehallitus päättää vaaliliitosta eduskuntavaaleissa ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleissa. 

Piirijärjestön piirikokous päättää vaaliliitosta aluevaaleissa. Puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustavan  yhdistyksen kokous päättää vaaliliitosta kuntavaaleissa. Puoluehallitusta on tiedotettava vaaliliitoista  etukäteen.

22§ VAALITOIMINNAN HOITAMINEN

Puoluehallitus johtaa puolueen vaalitoimintaa puolueen osallistuessa yleisiin vaaleihin. Puoluesihteeri antaa  piirijärjestöille ja paikallisyhdistyksille sekä puolueen ehdokkaille ohjeita ja määräyksiä vaalitoiminnasta ja  vaalikampanjasta. 

Puoluetoimisto vastaa eduskuntavaalityöstä valtakunnallisella tasolla. Piirijärjestöt vastaavat  eduskuntavaalityöstä omalla toimialueellaan. 

Piirijärjestöt vastaavat aluevaalityöstä omilla toimialueillaan, noudattaen puolueen antamia ohjeita ja  määräyksiä. Paikallisyhdistykset vastaavat kuntavaalityöstä omassa kunnassaan, noudattaen puolueen ja  piirijärjestön antamia määräyksiä ja ohjeita.

23§ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VALINTA

Puoluehallitus tai sen alainen työvaliokunta tai puoluesihteeri puoluehallituksen tai työvaliokunnan  valtuuttamana valitsee luottamushenkilöt valtakunnallisiin luottamustoimiin. 

Puolueen eduskuntaryhmä esittää puoluehallitusta tai työvaliokuntaa kuultuaan luottamushenkilöt  eduskunnan valitsemiin valtakunnallisiin luottamustoimiin.

Puolueen eduskuntaryhmä valitsee ilman puoluehallituksen tai työvaliokunnan kuulemista luottamushenkilöt  eduskunnan valiokuntiin ja muihin eduskunnan sisäisiin luottamustoimiin. 

Piirijärjestön piirihallitus esittää luottamushenkilöt maakunnallisiin luottamustoimiin ja sellaisiin useamman  kunnan käsittävän elimen luottamustoimiin, joissa luottamushenkilöitä ei valita vain yhden kunnan elimissä. 

Paikallisyhdistyksen hallitus ja kunnassa oleva valtuustoryhmä valitsevat yhteisessä kokouksessaan  luottamushenkilöt kunnallisiin luottamustoimiin, sellaisiin valtiollisiin luottamustoimiin, joihin valittavista  luottamushenkilöistä päätetään kunnan elimissä, kunnan omistamien yhtiöiden ja yhteisöjen elimiin sekä  sellaisiin maakunnallisiin ja ylikunnallisiin elimiin, joiden luottamushenkilöiden valinnasta päätetään  yksinomaan kunnan elimissä. 

Jos sama henkilö on jäsenenä paikallisyhdistyksen hallituksessa ja valtuustoryhmässä, hänellä on edellä  mainitussa yhteisessä kokouksessa vain yksi (1) ääni. 

Luottamushenkilöiksi voidaan valita ainoastaan puolueen jäsenmaksun maksaneita henkilöjäseniä. Kunnallisiin  luottamustehtäviin voidaan esittää erityisistä syistä myös puolueeseen kuulumattomia henkilöitä. 

Puoluehallitus päättää Kuntaliiton valtuuskunnan listavaalien ehdokkaista ja ehdokkaiden järjestyksestä  vaalilistalla.

24§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA PUOLUEEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta on tehtävä puolueen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen  muuttamisesta tai puolueen purkamisesta. Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen  tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa  lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. 

25§ YHDISTYSLAIN JA PUOLUELAIN NOUDATTAMINEN

Asioissa, joissa näistä säännöistä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia.