Ari Prihti – elävän maaseudun ja turvallisen arjen puolustaja

lokakuu 5, 2018 | Uutiset

Otetaan maaseudulle mallia muista Pohjoismaista. Ne ovat hoitaneet haja-alueitaan paremmin kuin Suomi. Tätä mieltä on Ari Prihti, maatalousyrittäjä Punkalaitumelta. Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Sinisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja lähtee ehdolle kevään eduskuntavaaleihin. Mitä muita teemoja hän nostaa tuleviin vaaleihin?

Maaseutu on muutakin kuin maatalous

Ruotsi ja Norja ovat viime vuosina panostaneet maaseutupolitiikkaan. Norjassa on pidetty tärkeänä, että koko maan resurssit ja ihmiset voivat hyödyntää koko maan hyvinvointia. Prihti näkee maaseudun kokonaisuutena, jonka hyvinvointi on koko maan asia. Maaseudulla asuvat ja yrittävät ovat nyt eriarvoisessa asemassa verrattuna kaupunkien ihmisiin. Harva-alueiden asukkaat joutuvat maksamaan monista asioista enemmän, joukkoliikennettä ei ole, monet välttämättömät palvelut ovat kymmenien tai satojen kilometrien päässä. Posti, pankit, apteekit, terveyskeskukset ovat saavutettavissa vain omalla autolla tai taksilla.

Mallia muista Pohjoismaista

Ruotsi ja Norja ovat viime vuosina panostaneet maaseutupolitiikkaan. Norjassa on pidetty tärkeänä, että koko maan resurssit ja ihmiset voivat rakentaa koko maan hyvinvointia. Miten tilannetta parannetaan Suomessa? Prihti esittää, että otamme mallia Pohjoismaista. Norjassa maaseudun ihmisille ja yrityksille on tarjolla verovähennyksiä ja kevennettyjä työnantajamaksuja. ”Tämähän tietysti tarkoittaa sitä, että ihmisten pitää tienata niin paljon, että jotakin vähennyskelpoista voi syntyä.” Toimivia systeemejä on kehitetty jo, niitä ei tarvitse itse keksiä.  Prihti toivoo, että Suomessa ihminen voi asua, elää ja yrittää vaikka maaseudulla, jos haluaa.

Arjen turvallisuudesta ulkopolitiikkaan

Toinen iso kysymys on arjen turvallisuus. Se kattaa ihmisen jokapäiväisen elämän ja ulottuu aina ulkopolitiikkaan ja valtion turvallisuuteen saakka. Miten sitä voi parantaa? ”Poliisilla pitää olla riittävät resurssit. Niitä pitää siis lisätä. Monen ihmisryhmän arjen turvallisuus paranee aivan siitä läheltä. Esimerkiksi vanhuksilla pitää olla riittävästi hoitajia ja sinnekin on tultava lisää tekeviä käsiä. Kodin ja tehostetun palveluasumisen välimuotoja pitää kehittää.” Huoltovarmuus, ja maanpuolustusvelvollisuus ovat myös olennainen osa sisäistä turvallisuutta. Ne ovat valtion ydintehtäviä.

Ilmastonmuutos haastaa uusiin ratkaisuihin

Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää. Siihen voi vielä varautua ja sopeutua. Sitä vastaan voi yrittää suojautua. Prihti näkee asian maatalousyrittäjänä käytännössä monella tavalla arjessaan. ”Satokaudet ovat hyvä esimerkki siitä, että olemme peruuttamattomien muutosten kourissa. Toissa kesä oli niin sateinen, että osa sadosta mätäni peltoon. Viime kesänä aurinko ja helle aiheuttivat vastaavia menetyksiä.” Prihti haluaa linjata päätöksiä kauas tulevaisuuteen. ”Pitää ajatella 50 vuoden päähän esimerkiksi rantojen rakentamisessa tai yhdyskuntasuunnittelussa. Muutosta ei oikein edes pysty jarruttamaan. Suomi on liian pieni, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi väestönkasvun hillitsemiseksi.”

Suomi seisoo puujaloilla

Metsä on luonut suomalaista hyvinvointia koko itsenäisyytemme ajan. Suomessa on pitkät perinteet kestävällä metsänhoidolla ja metsien kestävä käyttö on entistä tärkeämpää, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta. ”Metsä koskee meistä jokaista jollakin lailla. Se on rauhan tyyssija samalla kun sen varaan voi syntyä aivan uusia tuotteita. Ja kun yksityisten omistusten lisäksi valtio, kunnat ja seurakunnat omistavat metsää, käytännössä jokainen suomalainen on metsänomistaja”, Prihti naurahtaa.

Tolkkua susipolitiikkaan

Menneenä kesänä Prihti heräsi kaksi kertaa viikon välein ikävään yllätykseen. Lammastilalla oli vieraillut yön aikana susi, joka tappoi ensimmäisellä kerralla seitsemän lammasta. Toisella kerralla meni yksitoista lammasta, joita edes petoaita ei suojellut. ”Asiantuntija kävi molemmilla kerroilla vahvistamassa, että vierailija oli todella susi. Itse arvelin, että tilalla kävi emosusi ja sen pentu.” Prihtin näkemys on, että susi ei kuulu pihapiiriin eikä kotieläinten liepeille. ”Jotakin on pielessä, jos susi tulee noin lähelle. Sen paikka on salomailla ja sen kuuluu pelätä ihmistä. Häirikkösudet pitäisi voida poistaa ilman turhaa byrokratiaa. Susipolitiikkaan ja muuhunkin suurpetopolitiikkaan pitää saada tolkkua. ”

 

Teksti Marja Nousiainen
Kuva Minna Prihti