SININEN LINJA MAAHANMUUTTOON

Lataa koko ohjelma pdf-muodossa TÄÄLTÄ

Sinisten maahanmuuttolinja tarjoaa uskottavan, toimivan ja järkiperäisen ratkaisun maahanmuuton haasteisiin: realismia ilman rasismia. Maahanmuuton on oltava hallittua, Suomen taloudellisen kantokyvyn huomioivaa ja turvallisuuden kannalta järkevää.

Maahanmuutto on monitahoinen ilmiö. Humanitaarinen maahanmuutto on luonteeltaan täysin erilaista kuin esimerkiksi työn tai opiskelun perässä tapahtuva maahanmuutto. Suomen on syytä olla hyvä kohdemaa niille, jotka ovat kyvykkäitä kehittämään Suomea, toimimaan yhteiskunnan itsenäisinä jäseninä ja edistämään suomalaisten hyvinvointia.

Turvapaikkajärjestelmän taloudelliseen hyväksikäyttöön kannustavat vetovoimatekijät on poistettava. Humanitaarisen maahanmuuton määrä ei saa kasvaa yli Suomen kantokyvyn. Kotoutumisen epäonnistuminen voi tarkoittaa suomalaisten turvallisuuden vähenemistä ja yhteiskuntarauhan sekä yhteisöllisyyden heikkenemistä. Maahanmuuttajilla on itsellään päävastuu kotoutumisestaan, joka on mahdotonta ilman heidän omaa aktiivisuuttaan.

Suomen on voimavarojensa puitteissa autettava hädänalaisia ihmisiä ja osoitettava lähimmäisenrakkautta. EU:n yhteiset toimet ovat tärkeitä, mutta meidän on tarvittaessa oltava myös rohkeasti eri mieltä EU:n maahanmuuttopolitiikasta, jos kansallinen etumme sitä vaatii. Turvapaikkapolitiikassa avainasemassa ovat oikeudenmukaiset turvapaikkaprosessit ja niitä seuraavat tehokkaat kotouttamistoimenpiteet tai nopeat palautukset.

Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu talouden rakenteellisiin ongelmiin tai hiipuvaan väestökehitykseen, eikä myöskään kestävä vastaus lähtömaiden ongelmiin. Laajamittainen maahanmuutto voi jopa pahentaa niitä.

Työperäinen maahanmuutto

  • Kyllä taloudellisesti kannattavalle maahanmuutolle. Kannattavaa maahanmuuttoa on lähtökohtaisesti esimerkiksi tutkimuksen, koulutuksen tai korkean tason työpaikkojen vuoksi tuleva maahanmuutto, joka hyödyttää Suomea.
  • Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta säilytettävä. Suomeen ei saa syntyä halpatyömarkkinoita, eikä suomalaista työntekijää pidä korvata ulkomaisella työehtojen ja palkkauksen polkemiseksi. Ulkomaalaisten palkkaamisessa on noudatettava suomalaisia työehtosopimuksia.
  • Pisteytysjärjestelmä käyttöön. Suomen on siirryttävä kohti yksilöllisempää maahanmuuton tarkastelua, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen pisteytysjärjestelmän kautta esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä vuoksi.
  • Lupahakemusten käsittelyyn nopeutta. Etenkin kunnianhimoista kasvuyrittäjyyttä edistävää ja Suomeen osaajia tuovaa start-up-oleskelulupamenettelyä on kehitettävä. Lisäksi kaikkia työlupaprosesseja on nopeutettava.  On kaikkien etu, että päätökset eivät viivästy.

Humanitaarinen maahanmuutto

  • Turvapaikkajärjestelmä on uudistettava. Turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä Euroopan ulkopuolelle, jotta väärinkäyttöä ja hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki ei pääse syntymään. Turvapaikkakriisi osoitti nykyisen järjestelmän heikkoudet ja romahdutti sen uskottavuuden.
  • Turvapaikkaprosessista nopeampi ja laadukkaampi. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on nopeutettava. Valheellisten tietojen kuten väärän iän ilmoittamisen tulee aina johtaa seuraamuksiin turvapaikkaprosessissa. Jo rajalta on pikamenettelyllä käännytettävä aiemmin kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat.
  • Turvapaikkoja lähtömaiden lähelle
    Turvapaikat voidaan myöntää myös halukkaisiin kolmansiin maihin tai väliaikaismajoituksiin lähelle käsittelykeskuksia. Tavoitteemme on oltava suojella mahdollisimman montaa vainottua, joten suojelua tulee tuottaa siellä, missä sitä saadaan eniten resursseihin nähden.
  • Toimivat palautukset. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava tehokkaasti. Jos laittomasti maassa oleskelevia ei saada poistettua maasta, koko turvapaikan hakemiseen liittyvä prosessi on turha. Vapaaehtoisen paluun järjestelmä on kustannustehokas, joten sen kannustavuutta on parannettava.
  • Kiintiöpakolaisina lapsia. Kiintiöpakolaisuus on arvaamatonta turvapaikkajärjestelmää parempi väylä hädänalaisten auttamiseen. Kiintiöpakolaisissa tulee inhimillisistä syistä suosia heikoimmassa asemassa olevia, kuten vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä.
  • Ulkomaalaisvalvontaa tehostettava. Turvallisuuden kannalta on välttämätöntä, että viranomaisten on tiedettävä Suomessa oleskelevien ihmisten henkilöllisyys. Poliisi tarvitsee lisäresursseja laittomasti maassa olevien tavoittamiseen.
  • Ei laittomasti maassa olevien ylimääräisille palveluille. Kuntien ei pidä tarjota laittomasti maassa oleville ylimääräisiä palveluita, koska ne aiheuttavat kannustimen jäädä edelleen maahan ilman laillista oikeutta oleskeluun.
  • Rikolliset karkotettava. Lähtökohtaisesti turvapaikanhakijoilta on edellytettävä nuhteettomuutta. Vakavaan rikokseen syyllistyneet turvapaikanhakijat on karkotettava maasta.
  • EU:n palautussopimukset kuntoon. Palautussopimuksia on edistettävä. Suomen tulee kehitysavussa tukea vain sellaisia maita, jotka ottavat vastaan Suomesta palautettuja kansalaisiaan.
  • EU:n sisäisten siirtojen perustuttava vapaaehtoisuuteen. Euroopan tasolla rakennettavat taakanjakokiintiöt ja sisäiset siirrot eivät ole kestävä ratkaisu, vaan kannustavat sosiaalisen siirtolaisuuden lisääntymiseen. EU:n sisäisten siirtojen tulee perustua jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen.
  • Sukupuolten tasa-arvo huomioitava. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä on epätasa-arvoinen: se suosii vahvoja ja jättää muut kriisien jalkoihin. On pyrittävä siihen, että humanitaarisesta maahanmuutosta noin puolet on molempia sukupuolia.
  • Lapset suomalaisperheisiin. Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden sijoittamista halukkaisiin suomalaisiin sijaisperheisiin pitää edistää. Ihminen kotoutuu paremmin perheessä kuin laitoksessa ja näin turvataan lasten kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan.
  • Perheenyhdistämiskäytännöt yhtenäisiksi. Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjen tulee olla linjassa muiden EU-maiden kanssa, jottei niistä muodostu vetovoimatekijää.
  • Sisuviisumi käyttöön. Poikkeuksellisella työllistymisellä, kotoutumisella ja suomen kielen opiskelulla voidaan myöntää poikkeusmenettelyllä oleskelulupa.
  • Tietojenvaihtoa tehostettava. Tietojenvaihtoa on parannettava eri maiden ja eri viranomaisten välillä. Viranomaisilla on oltava käytössään tiedot esimerkiksi maahanmuuttajien asiakkuudesta eri alueiden sosiaaliturvapalveluissa, jotta järjestelmän väärinkäytökset huomataan.

Kotouttaminen

  • Saapujat sopeutuvat suomalaisiin käytäntöihin.
    Kotouttamistoimien piirissä olevien tulee hyväksyä länsimainen arvopohja. Rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä, kuten sharia-lakia, ei tule hyväksyä kulttuurisen monimuotoisuuden nimissä.  Kotoutumisessa tärkeintä on Suomessa tarvittavien työelämätaitojen hankkiminen ja suomen kielen oppiminen.
  • Tehokasta kotouttamista ympäri Suomen. Maahanmuuttajilla on itsellään päävastuu kotoutumisestaan. Maahanmuuttajien ja erityisesti maahanmuuttajanaisten siirtymistä työelämään on nopeutettava huomattavasti nykyisestä. Kotouttamisen seurantaan on luotava toimivat mittarit.
  • Tasa-arvokoulutusta osaksi kotouttamista.
    Kotouttamisessa on panostettava etenkin suomalaisen tasa-arvon kunnioittamiseen. Naisten ja vähemmistöjen kunnioittaminen kuuluu länsimaiseen arvokäsitykseen. Kotouttamisessa on puututtava esimerkiksi lapsiavioliittoihin, perhesuhdeväkivaltaan, avioliittoon pakottamiseen ja sukupuolielinten silpomiseen.
  • Ääri-islamistista radikalisoitumista ennaltaehkäistävä. Suomeen tarvitaan ääri-islamistista radikalisoitumista ennaltaehkäisevä lainsäädäntöä ja radikalisoitumisen tunnistamisen koulutusta. Suomessa toimivien imaamien on oltava suomen kielen taitoisia. Ulkomainen rahoitus esimerkiksi moskeijahankkeisiin on kiellettävä.
  • Suomen kansalaisuus on kunnia. Suomen kansalaisuus ei saa olla itsestäänselvyys, vaan sen saamiseksi on myös vaadittava asioita: yhteiskuntakelpoisuutta, kotoutumista, suomen kielen taitoa ja sitoutumista Suomeen. Nämä tulee todentaa esimerkiksi kansalaisuuskokeella.
  • Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva. Suomen kansalaisille on voitava maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa. Sosiaaliturvaa tulee rajata asumisperusteisuudesta tarkemmin ja tarvittaessa muuttaa myös perustuslakia.
  • Sitoutuminen Suomeen todennettava. Kansalaisuuden saavan henkilön on vakuutettava uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille. Näin maahanmuuttaja sitoutuu uuden kotimaansa historiaan, kulttuuriin ja arvoihin.
  • Kerjääminen on kiellettävä. Suurten kaupunkien katukuvassa näkyvä kerjäläisyys on epäinhimillinen ilmiö, jonka ympärillä on tutkitusti ihmiskauppaa ja muuta rikollisuutta. Kerjäläiset ovat myös vaarassa joutua itse rikoksen kohteeksi.
  • Alueiden eriarvoistuminen pysäytettävä. Jotta kotoutuminen onnistuu, kotoutettavien maahanmuuttajien ei tulisi keskittyä vain suurten kaupunkien lähiöihin, jonne huono-osaisuus kasaantuu. Eriarvoisuutta on torjuttava esimerkiksi asunto- ja kaavoituspolitiikalla. Ghettoutuminen on estettävä.
  • Mahdollisuuksien tasa-arvoa maahanmuuttajille. Kaikenlaiseen maahanmuuttajien syrjintään on puututtava päättäväisesti. Vastaavasti myöskään positiiviselle syrjinnälle ei ole perusteita.
  • Maahanmuuttajalapset päiväkotiin. Päiväkotiympäristössä suomen kielen oppiminen on tehokasta. Varhaiskasvatuksella parannetaan valmiuksia käydä peruskoulua. Lasten varhaiskasvatuksen aikana tulee järjestää maahanmuuttajavanhemmille kieliopintoja.
  • Anonyymi työnhaku käyttöön. Työnantajia tulee kannustaa anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoon, jolloin työnhakijoita arvioidaan heidän suoritustensa eikä taustojensa perusteella. Haluamme, että kaikki ovat työnhaussa samalla viivalla. Se on realismia ilman rasismia.
  • Maahanmuuttajien yrittäjyyttä edistettävä. Maahanmuuttajien yrittäjyyttä on tuettava esimerkiksi parantamalla neuvontapalveluita ja yleisesti pienyrittäjien asemaa sekä mentoroimalla yrityksiä perustavia maahanmuuttajia.

Sinisten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelma on hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 1.7.2018.