Matti Torvinen: Ulkomaiden kybertiedustelua ei voida estää ilman uutta lainsäädäntöä

Matti Torvinen: Ulkomaiden kybertiedustelua ei voida estää ilman uutta lainsäädäntöä

Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina nopeasti kansainvälistynyt ja monimutkaistunut. Maamme turvallisuutta vakavimmin uhkaavat hankkeet ovat nykyisin lähes poikkeuksetta ulkomaista alkuperää, jolloin ulkomailta saatavilla ja ulkomaita koskevilla tiedoilla on niiden ennalta estämisessä ja torjumisessa ratkaiseva merkitys.

Suomen turvallisuusviranomaisten ulkomaita koskeva tiedonhankinta on tähän saakka nojannut julkisiin lähteisiin sekä ulkomaisten yhteistyökumppaneiden hyväntahtoisuuteen. Nopeasti muuttuneessa ja yhä kiristyvässä turvallisuustilanteessa tämä ei ole kestävä ratkaisu, vaan jokainen maa on velvollinen huolehtimaan omasta turvallisuudestaan. Suomen on oltava uskottava kumppani kansainvälisesti.

Suomi on ainoita maita Euroopassa, joissa viranomaisilla ei ole riittäviä tiedusteluvaltuuksia. Lisäksi Suomi on ainoita länsimaisia demokratioita, jossa ei ole säädetty tiedustelusta. Hallituksen esitys sisältää kansainvälisen vertailun ja lainsäädäntöä valmisteltaessa on katsottu mallia useista Euroopan maista. Turvallisuusuhkien ennakointi on käynyt erittäin vaikeaksi nykyisellä tekniikalla ja lainsäädännöllä.

Tiedustelu on siirtynyt ilmasta verkkoon. Suomesta on nykyisin meri- ja maakaapeleissa kulkevia tietoliikenneyhteyksiä useisiin eri maihin. Sisäministeriössä valmistellun hallituksen esityksen kansainvälisestä vertailuosuudesta ilmenee, että monet näistä maista harjoittavat oman valtiorajansa ylittäviin, siis myös Suomesta lähtöisin oleviin, tietoliikenneyhteyksiin kohdistuvaa tiedustelua.

Kybertiedustelun torjunta on tällä hetkellä kansallinen sokea piste. Tietoverkkoja käytetään monentyyppiseen kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan. Tietoverkot voivat olla terroristeille iskukohde (esim. kyberterrorismi ja -vakoilu). Tietoverkkoja voidaan käyttää viestimiseen, tehtävien antamiseen, raportointiin tehtävien toteuttamisesta, tekojen suunnitteluun, tekojen kohteiden tiedusteluun, osallisten radikalisointiin ja uusien jäsenten rekrytointiin. Tietoliikennetiedustelu olisi yksi keino saada havainto tällaisesta toiminnasta ja hankkia siitä lisää tietoa.

Maamme poliittisten tahojen on ymmärrettävä, että kysymys on kansallisesta edusta, jonka vuoksi kansallinen turvallisuus on saatettava 2020-luvulle. Kansallista turvallisuutta horjuttavat teot vaikuttavat viime kädessä tavallisiin kansalaisiin ja heidän oikeuksiinsa. Terroritekojen uhrit voivat olla myös yksilöitä, yksittäisiä kansalaisia. Esimerkiksi vakoilulla on kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia, jotka saattavat heijastua jopa työllisyystilanteeseen. Esimerkkinä tällaisesta vakoiluoperaatioista voidaan mainita ulkoasiainministeriöön kohdistettu, syksyllä 2013 ilmi tullut tapaus. Tietoliikennetiedustelun avulla turvataan vakaata ja demokraattista yhteiskuntaa, mikä on kaikkien suomalaisten edun mukaista.

Lisätietoja:
Matti Torvinen, kansanedustaja
puh. 046 922 2222