Sininen linja puolustuspolitiikkaan

Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja sen tuottamaan laajaan reserviin, joka mahdollistaa koko maan puolustamisen. Suomen oman puolustuksen on oltava uskottava, sillä vain se takaa riittävän pelotteen. Kehitämme kansainvälistä puolustusyhteistyötämme, jotta meillä on edellytyksiä saada apua tarvittaessa kumppaneiltamme. Haluamme myös ylläpitää mahdollisuutta sotilaalliseen liittoutumiseen.

Suomen on kyettävä vastaamaan sekä sotilaalliseen painostukseen, nopeasti kehittyvään sotilaalliseen uhkaan että laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen. Nopeasti kehittyvien kriisien varalta on ylläpidettävä välittömästi käytössä olevia kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä. Suomen tulee kehittää suorituskykyjä uudenlaisten uhkien varalle ja panostaa etenkin kyberturvallisuuteen. Suomen tulee laatia puolustusselonteko jokaisella hallituskaudella.

Siniset esittää:

  • Suomen sotilaallinen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle. Vain yleinen asevelvollisuus takaa tarpeeksi suuren sodan ajan reservin. Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus. Vahvaa kannatusta nauttiva yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää nykymuodossaan. Se on erityisen tärkeää Suomelle, sillä emme kuulu sotilasliittoon. Siksi on pidettävä huolta siitä, että riittävän moni suorittaa varusmiespalveluksen.
  • Maamme puolustuksen kivijalka on osaava reservi. Reservin osaamisesta ja toimintakyvystä on pidettävä huolta. Kertausharjoitusten määrää tulee nostaa ja turvata reserviläisten ampumaharjoittelu. Reserviläisten tulee myös itse pystyä vaikuttamaan niihin tehtäviin, joihin heidät sodan ajan joukoissa sijoitetaan. Reserviläisten siviiliosaamista on kyettävä käyttämään maanpuolustuksen tarpeisiin. Reserviläisten ja Puolustusvoimien välisen yhteydenpidon tulee olla säännöllistä.
  • Kansainvälistä puolustusyhteistyötä tulee edistää. Suomi kehittää kumppaniensa kanssa järjestelyjä, joita voidaan hyödyntää kaiken avun saamiseksi myös sotilaallisen kriisin puhjetessa. Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat ovat tärkeimmät kumppanimaamme. Puolustusyhteistyötä Naton, EU:n ja Nordefcon puitteissa kehitetään. Puolustusvoimien tulee järjestää ja osallistua suuriin kansainvälisiin sotaharjoituksiin.
  • Siviilipalvelusta on uudistettava. Siviilipalvelusta on kehitettävä kriisiajan ja kokonaisturvallisuuden tarpeita vastaavaksi koulutukseksi. Sitä tulee kehittää mm. kriisitilanteita, väestönsuojelua, huoltovarmuutta ja terveydenhoitoa tukemaan. Siviilipalveluksen suorittaneista tulee muodostaa siviilipalvelusrekisteri poikkeusolojen tilanteita varten. Sinisten kansalaispalvelusmalli ei korvaisi siviilipalvelusta.
  • Maanpuolustusta on kehitettävä koskemaan kaikkia kansalaisia. Suomen perustuslain mukaan maanpuolustusvelvollisuus kuuluu kaikille. Maanpuolustustietoisuuden lisäämiseksi kannatamme kansalaispalvelusta, joka olisi kaikille kansalaisille avoin ja vapaaehtoinen, kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä tukeva noin kuukauden mittainen kurssi, joka ei korvaisi asepalvelusta. Lisäksi toisen asteen opetukseen tulee sisällyttää kurssi, joka tarjoaa tietoa maanpuolustuksesta koko ikäluokalle.
  • Naisten osallistumismahdollisuuksia maanpuolustukseen on laajennettava. On tärkeää, että naiset saavat enemmän tietoa maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta. Koko ikäluokalle suunnatut, naisille ja miehille yhteiset kutsunnat olisivat hyvä keino edistää tietoisuutta varusmiespalveluksesta ja maanpuolustukseen liittyvistä asioista. Naiset voisivat suuntautua kutsunnoista myös kansalaispalvelukseen. Laajennettuihin kutsuntoihin on varattava riittävät lisäresurssit, jotta uudistuksia ei tehdä nykyisen asevelvollisuuden kustannuksella.
  • Isänmaan puolustukselle on varattava riittävät resurssit. Puolustusbudjetin taso on nostettava kahteen prosenttiin BKT:stä, jotta puolustuksella on uskottavat resurssit. Puolustusvoimien materiaali-investointitason lisäresurssitarve pidetään vähintään 150 miljoonassa eurossa vuodesta 2021 alkaen, jotta tärkein puolustushaara, maavoimat, ei näivety. Puolustusvoimien henkilöstön määrää nostetaan vuoden 2012 tasolle.
  • Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnan kehittämistä jatketaan. Vapaaehtoista maanpuolustusta tulee kehittää edelleen niin, että koulutuksessa otetaan järjestelmällisemmin huomioon maanpuolustuksen tarpeet kokonaisuutena. MPK:n rooli reserviläisten osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä maanpuolustustahdon vahvistamisessa on keskeinen. Vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on taattava riittävät resurssit tehtäviensä toteuttamiseksi.
  • Ottawan sopimuksesta on irtauduttava ja miinoista luopumisen myötä menetetty pelotevaikutus palautettava. Suomen on irtauduttava jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon Suomi aikanaan virhearvion seurauksena liittyi. Irtautuminen on mahdollista vain rauhan aikana. Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ase osana uskottavaa puolustusta.
  • Perustetaan turvallisuusministeriö. Yhdistetään puolustus- ja sisäministeriö uudeksi turvallisuusministeriöksi. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat uusien uhkien myötä yhä selvemmin toisiinsa limittyneitä. Esimerkiksi rajaturvallisuus ja rajojemme vartiointi kuuluvat olennaisena osana sotilaalliseen maanpuolustukseen. Uusi turvallisuusministeriö kokoaisi kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten toimintojen ohjauksen saman katon alle, jotta maanpuolustuksen näkökulmat pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon.
  • Kaksoiskansalaisten pääsyä sotilasvirkoihin on rajoitettava. Kaksoiskansalaisuus on ongelma kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävissä viroissa, sillä kaksoiskansalaisuuden omaava henkilö voi kriisitilanteessa joutua painostuksen alaiseksi tai lojaliteettiristiriitaan kahden valtion välillä. Säädettävään rajoitukseen tulee kuitenkin sisällyttää kaksoiskansaisille mahdollisuus erivapauteen viranhaussa.
  • Lainsäädäntöesityksiin tulee tehdä arvio niiden vaikutuksista kansalliselle turvallisuudelle. Kansallinen turvallisuus jää arvioimatta useampien lainsäädäntöehdotusten kohdalla. Se voi pahimmillaan johtaa kansallisen turvallisuuden heikkenemiseen ja lainsäädännön muutostarpeeseen myöhemmin. Erityisesti digitalisaatio tuo yhteiskuntaan mahdollisuuksia, mutta myös uusia haavoittuvuuksia.
  • Kehitetään kotimaista puolustusteollisuutta ja edistetään vientiä. Kotimainen puolustusteollisuus on osa huoltovarmuutta, ja sen toimintaedellytykset on turvattava. Puolustusteollisuus on huomioitava kotimaisessa innovaatiorahoituksessa. EU-yhteistyössä Suomen kannalta tärkeä tavoite on tasapainoisten puolustusteollisuuden sisämarkkinoiden luominen niin, että myös pk-yrityksillä on mahdollisuuksia osallistua puolustusteollisiin hankkeisiin ja vientiin.
  • Puolustusvoimien kiinteistökustannukset on saatava hallintaan. Puolustusvoimia kuppaava Senaatti-kiinteistöt on pilkottava ja Senaatin käytössä olevat rakennukset siirrettävä takaisin Puolustusvoimien omaan käyttöön. Puolustushallinnon rakennuskannasta tulisi muodostaa ”Torni-kiinteistöt”, joita hoitaa puolustushallinnon rakennuslaitos. Tämä edesauttaa myös sitä, että Puolustusvoimilla jää enemmän resursseja kasarmien sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.
  • Varusmiesten kotiuttamisraha on palautettava. Aiemmin voimassa ollut kotiuttamisraha on hyvä keino niiden varusmiespalveluksesta kotiutettujen auttamiseksi, jotka uhkaavat jäädä palveluksen jälkeen tyhjän päälle. Varusmiesajan on kerrytettävä myös eläkettä.
  • Varuskunta jokaiseen maakuntaan. Edelliset hallitukset ovat lyhytnäköisesti lakkauttaneet varuskuntia ympäri Suomea. Maapuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukemiseksi tulee perustaa varuskuntia jokaiseen maakuntaan, mikä on tärkeää koko maan puolustamisen kannalta.