Sampo Terhon puhe Sinisen tulevaisuuden Tammikokouksessa 31.1.2018

Sampo Terhon puhe Sinisen tulevaisuuden Tammikokouksessa 31.1.2018

Hyvät ystävät,

Tämän hallituskauden viimeiset valtiopäivät käynnistyvät ensi viikolla. On aika taas toden teolla jatkaa sitä kovaa työtä, jota olemme tehneet kohta kolmen vuoden ajan.

Haluan tänään puhua teille yhdestä tämän kauden kaikkein keskeisimmästä aiheesta; työllisyydestä.

Suomen talous on vihdoin, monen synkän vuoden jälkeen, kääntynyt kasvuun. Työttömyys laskee, tuottavuus lisääntyy, vienti vetää. Kasvu on jatkunut jo jonkin aikaa, ja viime vuoden kevätpuolella se alkoi näkyä myös aiempaa voimakkaampana työllisyyden kasvuna.  Tällä hallituskaudella 69 000 työtöntä on saanut töitä. Vastaavansuuruisia talouskasvulukuja ei ole nähty aikoihin. Joulukuussa työllisyysaste oli 70,7%. Viimeksi näin korkealla on oltu 27 vuotta sitten. Se on huikea saavutus ja osoittaa kiistatta, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka toimii. Suomen talouden hukattu vuosikymmen on ohi.

Työttömien työnhakijoiden määrä laskee molemmilla sukupuolilla, kaikissa ikäryhmissä, pitkäaikaistyöttömien sekä ulkomaalaisten kohdalla. Pitkäaikaistyöttömyyden lasku on edelleen selvästi nopeampaa kuin kaikkien työttömien työnhakijoiden.

Hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on kivikova. Sille jopa naureskeltiin pitkään. Punavihreä oppositio on vastustanut jokaista toimenpidettä, jotka ovat vieneet tavoitetta kohti. Hallitus on kuitenkin jatkanut päättäväisesti eteenpäin, ja tällä hetkellä mittarit osoittavat, että mahdottomana pidetty tavoite voidaan saavuttaa.

Matka on silti vielä kesken ja erityisesti on korostettava, että 72 on vain välitavoite. Meidän tulisi päästä pohjoismaiselle yli 75 prosentin tasolle työllisyydessä, jos haluamme ylläpitää nykyistä hyvinvoinnin tasoa myös tulevaisuudessa. Siis kestävästi, ilman jatkuvaa velkaantumista, joka on opposition esittämä tuhon tie. Muuta oppositiolla ei olekaan esittää.

Tämä hallitus on uudistaja ja se näkyy myös positiivisissa työllisyysluvuissa. Hallituspolitiikan saavutukset ovat historiallisia ja kiistattomia. Oppositiopuolueet sosiaalidemokraatit etunenässään ovat hallituspolitiikkaa vastustaessaan siis vastustaneet työllisyyden ja talouden kasvua.

Tässä vuoden vaihteessa keskustelua on herättänyt paljon niin kutsuttu aktiivimalli. Sitä on käsitelty julkisuudessa monesti puutteellisin tiedoin, poliittisista lähtökohdista ja ennen kaikkea kokonaisuudesta irrotettuna.

On syytä painottaa, että aktiivimalli on vain yksi osa 10 kohdan työllisyyspakettia, niin sanottua Kymppilistaa, joka puolestaan on pieni osa hallituksen työllisyystoimenpiteiden kokonaisuutta. Kymppilista syntyi työmarkkinajärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta syksyllä 2016. Aktiivimallin lisäksi siinä on 9 muuta toimea, jotka ovat työttömien kannalta niitä pehmeitä ja kannustavia toimia. Näihin lukeutuu mm. jo toteutettu lex Lindström.

Itse aktiivimallin tavoitteena on ohjata työttömät hakemaan myös lyhyttä keikkatyötä. Sitä kautta kun on helpompi päästä takaisin työelämään, siis myös kokoaikatyöhön. Aktiivimallin arvioidaan lisäävän työllisten määrää noin 10 000 työvuodella.

Aktiivimallin kritiikin keskiössä on väärä väite siitä, että se on työttömyysturvan leikkaus. Ei ole! Malli ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Se nostaa työttömyysturvaa työttömyyden alussa, kun omavastuupäivät vähenevät. 70 prosentilla työttömistä aktiivimalli ei leikkaa vaan nostaa työttömyysturvan tasoa.

Kymppilistaan sisältyy monia sellaisia ay-liikkeen pitkäaikaisia tavoitteita, joita ei kolmikantaisessa neuvottelupöydässä ole pystytty edistämään, kuten työttömyysturvalla opiskelun helpottaminen ja reilut pelisäännöt nollatuntisopimuksiin.

Kaikkia näitä kohtia hallitus on vienyt eteenpäin, myös Elinkeinoelämän keskusliiton vastustuksesta huolimatta, sillä hallitukselle Kymppilista on yksi kokonaisuus. Jos aktiivimalli haluttaisiin kaataa, silloin hautautuisivat myös edellä luetellut muut uudistukset.

Tätä kokonaisuutta ei kumota tai peruta. Kokonaisuus on erinomainen ja on hyvä muistaa, että eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan aktiivimallin käytännön toteutumista ja tarvittaessa tekee korjaavia toimenpiteitä, jos ongelmia ilmenee. Ja tätä hallitus tietysti noudattaa. Olemme aina valmiita edelleen parantamaan hyviä päätöksiämme, joilla Suomea pelastetaan.

Tämä on se sininen linja, linja jossa ei kumarreta yhdenkään etujärjestön suuntaan, vaan ainoa eturyhmä on Suomen kansa ja ainoa tavoite on Suomen etu.

Punavihreän opposition tavoitteena on ollut puutteellista tietoa levittämällä kääntää keskustelu työllisyyspolitiikan kokonaiskuvasta yhteen yksityiskohtaan, jota se on määrätietoisesti liioitellut pelkoa levittääkseen. Osa ay-liikkeestä on lähtenyt lakkojen ja mielenilmausten voimalla mukaan tähän sosiaalidemokraattien johtamaan operaatioon.

Mielenilmaukset ja lakot tietenkin kuuluvat maamme perusoikeuksiin. Sitä kuitenkin on korostettava, että Suomea ei johdeta huutoäänestyksellä toreilta. Suomea johtaa kansanvaltaisesti valittu eduskunta, eivät etujärjestöt.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on kutsunut näitä lakkoja – ei poliittisiksi, vaan puoluepoliittisiksi. Ja sitähän ne ovat – silkkaa puoluepolitiikkaa. Sosialistit ovat aloittaneet pitkän vaalikampanjan ja heitä lähellä olevat työmarkkinajärjestöt tukevat kampanjaa. Kampanjalasku on valtaisia, ja valitettavasti sen maksamiseen joutuvat osallistumaan kaikki suomalaiset. Tällaiset puoluepoliittiset operaatiot yhteisen hyvän kustannuksella ovat meille Sinisille vieraita. Meidän tehtävämme on pelastaa Suomi eikä sosialismi.

Ay-liikkeen kenttäväestä suurin osa on varmasti vilpittömästi huolissaan työttömien asemasta, mutta Hakaniemen herroilla se ei välttämättä ole päällimmäisenä mielessä. Jos olisi, niin miksi nyt kiihotetaan väkeä torille? Miksei toimittu rakentavasti yhdessä syksyllä kun aktiivimallia käsiteltiin eduskunnassa? Ja miten ihmeessä SAK ajoi työttömien asemaa silloin kun se jäi ainoana keskusjärjestönä pois aktiivimallia valmistelevasta työryhmästä?

Olemme saaneet kuulla myös väitteitä, että aktiivimalli rikkoisi kilpailukykysopimusta. Ei riko. Sopimuksen yhteydessä sovittiin kolmikantaisesta valmistelusta, myös työttömyysturva-asioissa. Juuri niin on toimittu. Samoin hallitus veti pois sopimuksen vaihtoehtona olleen säästölistan. Jälleen sovittu piti.

Hyvät ystävät,

Paine olla uudistamatta on kova. Me tunnemme sen jokainen. Olisi niin mukavan helppoa vetää uudistukset pois ja olla tekemättä mitään, kuten aikaisemmat hallitukset ovat menetelleet. Siniset eivät kuitenkaan toimi näin. Me olemme olleet alusta lähtien sitä mieltä, että Suomi tarvitsee asteittain uudistuksia, oli kyse sitten työllisyyden hoidosta, EU-politiikasta tai maahanmuuton järkevöittämisestä. Me tiedämme, mitä pitää tehdä – ja meillä on rohkeutta toteuttaa se.