Turvallisuus on jokaisen suomalaisen perusoikeus. Me haluamme, että syrjäytyminen, eriarvoistuminen tai epätoivo eivät saa maassamme jalansijaa. Tehokkaan ja valppaan viranomaistyön lisäksi kansallinen sisäinen turvallisuus rakentuu pohjimmiltaan yhteiskuntarauhan ja yhteisöllisyyden varaan. Yksilöillä, vapaaehtoisjärjestöillä ja yrityksillä on kullakin oma tärkeä roolinsa sisäisen turvallisuuden ja yhteiskunnan vakauden ylläpitämisessä. Tahdomme turvata Suomen, jossa jokainen pysyy mukana ja naapuria autetaan hädässä.

Sisäisen turvallisuuden ongelmana on ollut pitkään, että määrärahoja ja turvallisuusalan henkilöstöä on vähennetty. Samalla turvallisuusympäristö on sekä rajojemme sisä- että ulkopuolella muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan. Haluamme korjata tilanteen. Tarvitaan ajantasainen lainsäädäntö sekä riittävät työntekijät ja resurssit, jotta viranomaiset voivat hoitaa niille kuuluvat tehtävät.

1. Poliisien määrään tuntuva lisäys
Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärä pitää nostaa vastaamaan tarvetta. Uusia poliiseja on koulutettava noin 400 vuodessa ja alasta on tehtävä houkuttelevampi. Tavoite on nostaa poliisin määrävahvuus 8 000:een, jotta poliisin läsnäolo koko Suomen alueella voidaan taata. Lisäksi kaluston pakolliseen uusimiseen on ohjattava resursseja.

2. Palo- ja pelastusalalle riittävät resurssit koko maahan
Pelastustoimen järjestelmä on muuttumassa. Muutoksen yhteydessä on huolehdittava jokaisen kunnan ja alueen operatiivisista toimintaresursseista ja toimintavalmiudesta. Alueellisten palvelujen lisäksi on huolehdittava myös valtakunnallisesta osaamisesta ja tämän varmistamiseksi koulutusjärjestelmää on uudistettava. Välittömässä lähtövalmiudessa olevien pelastus- ja ensihoitoyksiköiden määrä on pidettävä vähintään nykyisellä tasolla tavoitettavuusajat huomioiden.

3. Hätäkeskuksiin lisää henkilökuntaa
Tarvitaan reilusti lisää henkilötyövuosia, jotta toiminta voidaan turvata ja alueellinen asiantuntemus taataan. Hätäkeskus on otettava mukaan turva-alan koulutuksen kokonaisuudistukseen. Näin helpotetaan alalle hakeutumista, työurien kestoa, työssäjaksamista ja alan yleistä vetovoimaa. Hätäkeskus on koko turva-alan sydän ja sen pitää voida hyvin.

4. Rajavartiolaitoksen mahdollisuudet tehdä työtään on saatava ajan tasalle
Rajavartiolaitoksen ydintoiminnot on turvattava. Vanhentuneet maarajojen ja merialueen valvontajärjestelmät on uusittava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rajavartijoiden riittävään määrään itärajalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja satamissa. Myös lisääntyvät EU-velvoitteet aiheuttavat paineita lisätä henkilökuntaa rajoilla.

5. Realistista maahanmuuttopolitiikkaa
Suomen vastaanottokyky ja voimavarat pitää huomioida maahanmuuton tasossa. Haluamme realistista maahanmuuttopolitiikkaa, Suomen kantokykyyn suhteutettua ja hallittua. Tulijoiden onnistunut ja nopea kotoutuminen on avainasemassa sisäisen turvallisuuden kannalta. Sinisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma kartoittaa kotoutumisen toimenpiteitä tarkemmin.

6. Huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa
Yhteiskunnan toiminta pitää turvata myös poikkeusolosuhteissa. Terrorismi, luonnon ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat globaalin ruuantuotannon vaihtelut heijastuvat myös Suomeen. Kriisitilanteissa omavaraisuus ruuan tuotannossa sekä itsenäisesti ylläpidetty sähköverkko ja matkapuhelinverkko ovat elintärkeitä. Myös osaamisen huoltovarmuus on keskeistä.

7. Kyber-ja hybridivaikuttamiseen on varauduttava paremmin
Suomen on oltava kyberturvallisuuden mallimaa. Hätänumerojen toiminta, viranomaisverkko ja yhteiskunnan ydintoiminnot kuten sairaalat, pankit ja sähköinen tiedonvälitys on turvattava kaikissa olosuhteissa. Kyberturvallisuuden parantamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä yksilöiltä, yhteisöiltä ja viranomaisilta.

8. Pienennetään terrorismin uhkaa
Vakaumuksellista radikalisoitumista on ehkäistävä tehokkaasti ja useiden viranomaisten kesken. Moskeijoiden ulkomainen rahoitus on lähtökohtaisesti kiellettävä. Imaamien koulutukseen pitää kiinnittää huomiota ja sen pitää tapahtua Suomessa suomen kielellä. Kotoutumisen olennaisena osana on sharia-lain toteuttamisen estäminen Suomessa. Palaavien vierastaistelijoiden osalta lainsäädäntöä on kiristettävä ja tarvittaessa otettava pois Suomen kansalaisuus.

9. Ehkäistään yhteiskunnallisia levottomuuksia
Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estäminen sekä niihin puuttuminen vaativat tehokkaita toimia. Ääriliikkeiden sekä anarkistien uhkaa on pienennettävä eri viranomaisten hyvällä yhteistyöllä ja tiedustelulla. Uhkiin on puututtava tasapuolisesti jo silloin, kun väkivaltaa ollaan lietsomassa sosiaalisessa mediassa.

10. Toimiva vankeinhoito lisäämään turvallisuutta
Vankilat tarvitsevat riittävät määrärahat, riittävän henkilökunnan ja lainsäädännön, joka on ajan tasalla tietojen sujuvan vaihdon osalta esimerkiksi vankien radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Yleiselle turvallisuudelle vaaralliset henkilöt on voitava pitää vankilassa niin pitkään, kuin he ovat perustellusti uhka turvallisuudelle.

11. Turvallisuusviranomaisten tiloista terveempiä ja halvempia
Turvallisuusviranomaisten eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamuslaitoksen tilakustannukset vievät liikaa toimintamenoja. Lisäksi tiloja vaivaavat liian usein esimerkiksi sisätilaongelmat. Tähän pitää saada muutos. Sama koskee muitakin julkisia toimijoita, mm. Puolustusvoimia, joka on saatava pois Senaatti-kiinteistöjen ikeestä.

12. Turvallisuusalan koulutusta muutettava kautta linjan
Turvallisuusalasta on saatava nykyistä houkuttelevampi, työuria on pidennettävä ja tutkintojen rakennetta parannettava enemmän keskenään yhteensopivaksi. Koulutusjärjestelmän kokonaisuudistus turvallisuussektorilla on pitkän aikavälin tavoite. Uudistuksen kustannukset ja järkevin toteutustapa on selvitettävä.

13. Turvallinen arki kaiken ikäisille
Varmistetaan, että viranomaisten ja oikeusjärjestelmän toiminta sekä rikoksia ennalta estävät palvelut ovat riittäviä. Nuorten syrjäytymiseen on puututtava mahdollisimman varhain. Ikääntyneiden, lasten ja nuorten turvallisuutta on aktiivisesti parannettava sekä ehkäistävä alueellinen eriarvoistuminen kasvukeskuksissa. Tiedonvaihdon poliisin, koulujen, sosiaalitoimen ja terveydenhoidon välillä on oltava saumatonta. Kouluterveyskyselyjä ja varusmiespalvelusta on hyödynnettävä systemaattisesti nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Onnistuessaan digitalisaatio voi parantaa syrjäseutujen ja ikäihmisten turvallista elämää.