SININEN LINJA YMPÄRISTÖPOLITIIKKAAN

Sinisen ympäristöpolitiikan ydin on luontokonservatismi. Tahdomme säilyttää ympäristömme hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Sinisen taivaan alla ja vihreiden metsien keskellä me teemme ympäristöpolitiikkaa, joka tunnistaa arjen realiteetit. Ilman työtä ja talouskasvua ei ole myöskään panostuksia ympäristön tilaan. Pitämällä koko Suomen asuttuna vähennetään kaupungistumisen ympäristölle aiheuttamia haittoja.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka on ratkaistava yhteisesti ja tasapuolisesti osallistuen. Ilmastonmuutos on myös turvallisuuskysymys. Lisääntyvä kuumuus, kuivuus, myrskyt ja metsäpalot uhkaavat meidän turvallisuuttamme. Ilmastonmuutoksen hillintä on myös tärkeä keino pakolaisuuden vähentämiseksi. Elinolosuhteiden heikentyessä maailmanlaajuisesti paine lähteä kohti Eurooppaa kasvaa. Tekemällä ripeitä toimia ilmaston lämpeneminen voidaan torjua eivätkä ihmiset joudu jättämään kotiseutujaan.

Siniset katsoo toisaalta, että kiihkoileva ilmastofundamentalismi vieraannuttaa tavalliset suomalaiset ilmastonmuutoksen luomasta aidosta haasteesta. Tehokas ilmastonmuutoksen hillintä ja teollisuuden säilyttäminen Suomessa eivät sulje toisiaan pois. Ilmastonmuutoksen hillintä luo lukemattomia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille. Puhtaiden teknologioiden kysyntä kasvaa maailmalla. Suomalaisten tulee ottaa oma siivunsa tästä kakusta.

Sinisten toimenpiteet:

  • Muutetaan liikenne vähäpäästöiseksi. Ohjataan autokannan uudistumista pitkällä aikavälillä autoveron poistolla ja pysyvällä romutuspalkkiolla. Vähennetään paljon saastuttavien käytettyjen ajoneuvojen tuontia ulkomailta. Tehdään joukkoliikenteen käytöstä entistä houkuttelevampaa. Edistetään nopeita junayhteyksiä ja uusien ratayhteyksien rakentamista. Laivaliikenteen päästöjä tulee leikata merkittävästi kansainvälisin sopimuksin.
  • Pidetään huolta lähiluonnosta. Kaupungeissa on tärkeää huolehtia siitä, että luontoa on lähellä asutusta. Luontoympäristö tekee tutkitusti hyvää ihmisen terveydelle. Varmistetaan riittävä rahoitus kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden kunnossapitoon ja kehittämiseen.
  • Arktisen alueen suojelua on lisättävä. Arktisen alueen lämpeneminen on jopa kolme kertaa nopeampaa kuin muualla maapallolla. Suomen tulee ottaa vahvempi rooli Arktisessa neuvostossa. Yhteistyötä tarvitaan arktisen luonnon suojelemiseksi. Esimerkiksi mustan hiilen päästöjä tulee vähentää.
  • Ilmastonmuutosta on torjuttava nopeammin. Suomessa on korkealaatuista puhtaiden teknologioiden osaamista, jonka vienti tulee valjastaa Suomen teollisuuden uudeksi veturiksi. Tehokkaalla ilmastonmuutoksen hillinnällä ja sopeutumistoimilla voidaan vähentää tehokkaasti ilmastopakolaisuutta. Kehitysapu tulisi kohdentaa innovatiivisiin kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja parantavat paikallisia elinolosuhteita.
  • Kiertotalous osaksi arkea. Tavoitteenamme on jätteetön yhteiskunta. Tuotteiden tulee olla korjattavissa ja materiaalien käytettävissä uudelleen. Lainsäädännöllä tulee ohjata kiertotalouden toteutumista. Jätelainsäädäntö tulee uudistaa. Jätehuollon laiminlyönti aiheuttaa valtavat kustannukset yhteiskunnalle. Lisäksi tarvitaan taloudellisia ohjauskeinoja, esimerkiksi verokannustimien käyttöönottamista. EU:n ekosuunnitteludirektiivi voitaisiin laajentaa koskemaan tuotteiden käyttöikää ja kestävyyttä. Kannustetaan suomalaisia hyödyntämään uusia digitaalisia mahdollisuuksia tavaroiden lainaamisessa ja kierrättämisessä. Viedään suomalaista jätealan osaamista maailmalle.
  • Itämeren suojelua on tehostettava. Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Itämeren tila vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Sinilevä pilaa kesämme. Valtioiden välistä yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi tulee tehostaa. Rehevöitymistä on vähennettävä entistä tehokkaammin. Esimerkiksi typen poistoa jätevesistä on tehostettava ja lisättävä rehevöitymistä vähentävien menetelmien käyttöä maataloudessa.
  • Kannustetaan ihmisiä etätöihin. Muutetaan lainsäädäntöä etätyöhön kannustavaksi. Etätyön tekeminen mahdollistaa vapaammin asuinpaikan valinnan ja vähentää työmatkaliikenteestä aiheutuvia päästöjä.
  • Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen tulee pysäyttää. Jatketaan vapaaehtoista metsiensuojeluohjelmaa ja laajennetaan ohjelma koskemaan myös muita uhanalaisia luontotyyppejä.  Käynnistetään uudelleen kampanja, jossa maanomistajia kannustetaan perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla vastaavan pinta-alan. Myös ekologisen kompensaation käyttöönottoa tulee tutkia. Yhdessä paikassa ympäristölle aiheutettu haitta (esimerkiksi uuden tien rakentaminen) kompensoidaan toisaalla ympäristöntilaa kohentamalla. Saimaannorpan suojelu tarvitsee lisää rahoitusta.
  • Lisärakennetaan kotimaista ydinvoimaa. Hiilipäästöjen vähentäminen tehokkaasti ja huoltovarmuudesta huolehtien ei onnistu ilman kotimaista ydinvoiman lisärakentamista. Selvitetään myös pienydinreaktoreiden käyttö kaupunkien energiantuotannossa.
  • Huolehditaan Suomen puhtaasta luonnosta. Suomi on tuhansien järvien ja metsien maa. Kansainvälisesti vertailtuna ilmanlaatumme on maailman paras. Pidetään huolta, että näin on jatkossakin. Suomen ainutlaatuisesta luonnosta tulee pitää huolta. Sisävesien tilaa on parannettava ja huolehdittava, että luontomme ei roskaannu.
  • Hyödynnetään lainsäädännön ja vero-ohjauksen potentiaali ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Kannustetaan yrityksiä ja kuluttajia kestäviin valintoihin lainsäädännöllä ja vero-ohjauksella. Tällä hetkellä ympäristöhaitat jäävät veronmaksajien maksettavaksi, eikä näin saa olla. Vastuu kestävien tuotteiden valmistamisesta tulee olla yrityksillä ja siihen tarvitaan lainsäädännöllistä ohjausta. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus torjua ilmastonmuutosta tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi sähköautoilu ei saa olla vain rikkaiden etuoikeus.
  • Suunnataan rahoitus kestäviin investointeihin. Kestävän kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan rahoitusta. Sijoittajat tarvitsevat luotettavaa tietoa siitä, mitkä hankkeet ovat kestäviä. Suunnataan rahoitus yrityksille ja investoinneille, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.
  • Toteutetaan muovistrategiaa. Vähennetään, kierrätetään ja korvataan muovia. Otetaan käyttöön muovivero. Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa ja panostetaan muovia korvaaviin ratkaisuihin. Viedään suomalaista osaamista ja ratkaisuja maailmalle. Mikromuovien pääsyä vesistöihin tulee ehkäistä ottamalla jätevedenpuhdistamoissa käyttöön tiukempia puhdistusvaatimuksia. Vähennetään myös kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä.